Ilves-Kissat edelleen kärjen tuntumassa

Lamminpään jalkapallopyhätölle juoksivat illalla vastakkain kotijoukkue TPT  vieraanaan paikalliskilpailija Ilves-Kissat. Ennen ottelua asetelmat olivat vähintäänkin mielenkiintoiset; Kolmosen lohkossa Kissat ja TPT voimistelevat terävimmän kärjen, Pallo-Iirot – TamU, takana tasapistein. Väriä sarjaan on tuonut PS-44, joka oli juuri sunnuntaina kepittänyt TamU:n Pyynikillä 1-5.

Kissoilta puuttui edelleen pelistä maalitykki Berat Grabovci, mutta riveihin olivat palanneet niin kippari Juha Veijonen kuin Jani Korpelakin. Avausjaksoa hallitsi suvereenisti vierasjoukkue eli Kissat. Maalitilanteita joukkue jauhoi runsaasti, huonommallakin viimeistelyllä verkon olisi pitänyt pullistella kerran jos toisenkin. Mutta ei vaan pullistellut. Jos iso Ilves kärvistelee Veikkausliigassa maalintekijän puutteesta, Kissoilla Kolmosessa sellainen olisi, mutta lomamatkalla Kosovossa ei joukkuetta Lamminpäässä voi paljoakaan avittaa.

Onneksi Ilves-Kissat ei kuitenkaan ole ripustautunut pelkästään Beratiin. Tänäänkin joukkue pelasi ihan omalla hyvällä tasollaan. Kummoisenkaan paniikkiin joukkue ei vajonnut, vaikka totaalinen dominointi ei johtomaalia tuottanutkaan.

Katsojia ilahdutti varsinkin keskialueella rauhallisen maltillinen pallon siirtely. Jos syöttösuuntaa ylöspäin ei kohtuudella löytynyt, palloa siirrettiin sivusuunnassa tai vaikkapa puolustuslinjaan. Myös keskialueelta lähteneiden pitkien maaliinsa osuneiden syöttöjen prosentti oli yllättävän korkea , ja niistä vastasi keskikentän dominaattori, Jani Korpela. Toista otteluaan punaisissa pelannut futsaltaituri herätti oikeutetun kysymyksen, olisiko totaalinen lajinvaihto paikallaan? Jos Kissojen johdolta asiasta kysyttäisiin, olisi vastaus todennäköisesti kielteinen. Se nimittäin tietäisi ylemmällä pelaavien rahaseurojen vuorenvarmaa värväystä. Nyt Korpela pelaa täällä ja se näyttää totaalisen hyvältä.

siren pieni

Toisen puoliajan alussa tapahtui pelin ratkaisu. Luotettava vasen pakki, Aleksi Siren, sai pallon puolirajan tuntumassa. Muutama askel vastustajan kenttäpuoliskolle ja katse vastustajan maalivahtiin viestittivät oleellisimman; molari on hiukan ulkona ja minulla pallo. Lähes umpivasuri puolustaja lähetti huonommallaan ilkeästä inhoittavamman kukkupallon maalille, joka yllätti täydellisesti kotijoukkueen hienosti torjuneen Tuomas Tuomisen. Ottelun ratkaisu oli nähty.

Tämän jälkeen Kissat ei suinkaan vetäytynyt puolustamaan, mutta lisämaalien teossa ei enää onnistuttu. Kenttäpeliä vieraat toki tyylikkäästi hallitsivat ja lopun taktiset oivallukset taas palvelivat kokonaisuutta. Jaakko Wainikaisen vaihtaminen kentälle, toi viimeksi voiton Kissoille. Nyt miehen pääpelitaidot olivat enempikin puolustuslinjan apuna, kuin uhkana vastustajan peräpäälle, vaikka joitain kertoja hän sinne ehtikin. Loppuvihellyksen soidessa, lukemat olivat 0-1, vaikka sitä ei mistään voitukaan lukea, eikä sitä myös katsojille ääneen kerrottu?

Niin kuin ehkä riveiltä tai niiden välistä on luettavissa: Ilves-Kissat oli hyvä. Peliä oli hauska katsoa ja avainpelaajat hallitsivat omat vastuualueensa kiitettävästi. Tulos tiesi sitä, että Ilves-Kissat jätti jo hiukan hajurakoa TPT:hen, mutta ensi viikolla edessä ovat uudet haasteet.

Keskiviikkona Lamminpäähän saaapuu koskilaisten kakkosjoukkue PS-44. Neljässä viimeksi pelatussa ottelussaan joukkue on tehnyt 20 maalia ja lisännyt pistesarakkeeseensa 12 pinnaa. Kissojen valmennusjohtoa ei tarvinne asiasta sen suuremmin varotella. Tulossa on kova ottelu.