Mitä ihmettä siellä tapahtui?

Jalkapalloilu on näin kevään korvalla varsin mielenkiintoisessa vaiheessa, eikä ainoastaan kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Tulossa on Euroopan liigojen kaksi huippuloppuottelua, puhumattakaan alkukesällä alkavasta MM-turnauksesta Venäjällä!

Mutta varsin mielenkiintoisia ovat kotimaisetkin kuviot; RoPS:n uskomaton alkukausi ja ylivoimaisen ennakkosuosikki-Klubin jo pari kertaa nähty taaperrus omassa Veikkausliigassamme. Tästä sitten sujuva aasinsilta Kolmoseen ja torstaiseen Kaupin otteluun, jossa kohtasivat vuosikymmenten takaiset ”kissa ja koira” Ilves-Kissat ja Tampereen Kisatoverit.

Vaikka sarjataso on joitakin pykäliä vuosien varrella laskenutkin, sähköä otteluissa on edelleen. Kauden aluksi TKT oli voittanut TPV/2:n 1-0 sekä hävinnyt samoin numeroin PS-44:lle. Kissat puolestaan kepitti NoPS:n 3-1, mutta otti selkäänsä 0-1 Janakkalan Pallon vieraana Turengissa. Tasapisteissä siis lähdettiin Kaupin kohtaamiseen.

Avausjakso oli Ilves-Kissojen dominanssia, reilun vartin jälkeen Eetu Virtanen viimeisteli tyylikkään avausosuman TKT:n reppuun. Kolme minuuttia myöhemmin siniharmaiden puolustus sekosi, oman pelaajan syötön nappasi molari käsiinsä, joten epäsuora vapari oli tosiasia. Tyylikkään siirron jälkeen Timor Inapshba viimeisteli vakuuttavasti 2-0.  Vielä ennen puoliaikaa Kissojen varsinainen väriläiskä Felix Suihko viimeisteli isäintien taukojohdoksi kolme maalia. Katsojat odottivat teurastusta.

Toisella jaksolla montaakaan minuuttia ei ehditty pelata, kun kissapuolustus revittin auki ja Antti Niininen tinttasi kauniin kavennuksen. Ja siitä neljän minuutin päästä nopea Suihko oli karkaamassa TKT:n puolustuslinjalta avopaikkaan. Konsta Ylinen jyräsi miehen kanttuvei  ja Veikkausliigastatuksella viheltelevä Kalle Mäkinen nosti punaisen, jolla Ylinen ohjattiin pukusuojan puolelle. Ratkaisu oli toki ankara, mutta sääntökirjan mukainen. Yhden ylivoimalla odoteltiin kotijoukoissa helppoa voittoa. Kävikin ihan päinvastoin. Kisatoverit sai hengen päälle ja tappeli tosissaan loppuun asti. Vieraiden Mikko Laaja nostatti vielä kotikatsojien pulssin äärimmilleen viimeistelemällä eron yhteen osumaan. Onnetarkin sitten puuttui peliin, kun Gael Njeukam pääsi viimeistelemään loppuluvuiksi 4-2.

Pukusuojaan käveltiin ristiriitaisissa tunnelmissa; avausjakson lähes ylivoimainen kolmen maalin johto suli sulamistaan, kunnes kävi niin kuin edellä kerrottiin. Kentän laidalle näytti siltä, että ensimmäinen jakso oli kissajuhlaa ja se taas taisi tuudittaa joukkueen luulemaan itsestään ihan liikaa. Kotiläksyt Janakkala-tappion jälkeen oli tehty sittenkin melko kepulisti. Toki jotkut suoritetut pelaajavaihdotkin jättivät kysymysmerkkejä ilmaan.

Lopputulemaksi  jäi se, että ensi jakso oli nautittavaa seurailtavaa ja varsinkin maalin mieheen tekaisseet Eetu Virtanen ja erityisesti Felix Suihko olivat alati vaarallisia, joista jälkimmäisen ensimmäinen avauskokoonpanon paikka ei takuulla jää miehen viimeiseksi.

Kolmen pelatun ottelun jälkeen pistesarakkeessa on tasan kuusi pistettä, joka sekään ei ole ihan huono saavutus. Vielä parempaan kuitenkin pystytään jatkossa ja siihen tuleekin oiva tilaisuus jo viikon päästä perjantaina Valkeakosken kauniilla Apialla, kun ottelua isännöi paikallinen Koskenpojat.