Ilves-Kissojen kotiottelu oli nyt määrätty Hervantaan, jossa pelialusta oli samaa luokkaa kuin edellispyhänä Lamminpäässä. Ei siis paljoakaan mahdollisuuksia nautittavalle jalkapalloviihteelle. Kun vielä paikalle osuneet sadepilvet roikkuivat sitkeästi kentän yllä koko ensimmäisen puoliajan, oli tunnelma rahtusen alakuloinen.
Kun sitten valkeakoskelaisvieraat survoivat jo neljännellä peliminuutilla johtomaalin Erturk Sarginin viimeistellessä Jimi Salon hyvän torjunnan jälkeen, kesti hyvän tovin päästä peliin sisälle. Itse asiassa se tapahtui, kun puolet ensi jaksosta oli pelattuna. Timor Inapshba haistoi vapaata tilaa maalin edustalta ja siitä oli hyvä puskea pallo verkkoon ja peli tasoihin.
Sade taukosi tauolla ja aurinko alkoi tehdä tehtäväänsä. Paistoihan se lopulta Kissoillekin, vaikka toinen jakso olikin varsin tasaista vääntämistä. Maalintekijä Timorin saatua kolhun, joka ei sallinut pelin jatkamista, olikin kotiryhmällä aika lailla tuoreita nimiä pelaavassa kokoonpanossa. Eipä silti, ei Valtteri Ronkaisen, Mikke Litmasen sen enempää kuin Gael Njeukamin esityksiään tarvitse lainkaan häpeillä.
Valmentaja Kari Sainio ilahtui varmasti paitsi Ville Puustisen paluusta pelaavaan kokoonpanoon myös Virtasen veljesten panoksesta, Eetu otti vastuuta niin kuin pitikin ja Otto pelasi hänkin miehekkäästi.
Niin ja sitten siihen auringon paisteeseen. Siihen kylläkin tarvittiin useita Salon Jimin reaktiotorjuntoja, mutta lopulta 85 minuutin kohdalla se tapahtui. Berat Grabovci sai pallon kuudentoista rajoilla ja paukautti sen pikku kimmokkeen kautta vastustajan verkkoon.
Useampia maaleja ei enää nähty, joten sarjan kärki häämöttää entistä lähempänä. Kun vielä Hämeenlinnan paikallisottelussa Härmä pesasi HJS:n kasvot, asettuukin ensi perjantain vierasottelu Nokialla aivan uuteen asemaan. Siitä voitto Kissoille ja sarja alkaakin ikään kuin alusta. Ja entistä mielenkiintoisempana.