Ilves-Kissat oli menettänyt sarjakärjen asemansa, kun Ilves 2 on edennyt vakuuttavasti tappioitta aikuisten miestenkin sarjassa. Matkustus Sääksjärvelle on aikaisemmin ollut Kissaryhmälle lähes tervan juontia ja niin se oli nytkin.
Selitykseksi ei kelpaa sen enempää Felix Suihkon sairastumisesta, Juha Jokisen matkaesteestä kuin Aatu Hagelbergin selkävammasta johtuneet aloituskokoonpanomuutokset, mutta kun Osma Fation nilkutti sivuun varsin vaarattoman tilanteen jälkeen ensi jakson puolen välin maissa ja samaan aikaan Timor Inapshba alkoi pidellä edellisottelussa puoliajalle kestänyttä takareittään, alkoi näyttää pahalta. Valmennus ei ottanut häntä penkille, joten kävi juuri niin kuin se katsomoon näyttikin. Reisi ei kestänyt normaaliin peliin kuuluvaa keskittämistä, joten toinenkin vaihto oli tosiasia. Syömähampaista aika monta oli ottelusta sivussa.
Muutamaa minuuttia ennen jakson loppumista kärkkään kärkipelaajan, Henri Kulmalan, pelinluku sai aikaan Kissoille loistavan maalintekopaikan, mutta nuorukaisen rutiini ei riittänyt pallon toimittamiseen isäntien maaliin. Ja seuraavalla minuutilla kävi juuri niin kuin usein käy. Kun itse et maalia tee, vastustaja sen tekee. Jakson viimeisellä minuutilla Iiro Riponiemi puski rankkarialueen kulmasta pallon Kissojen maalin alanurkkaan. Tilanne tauolla Loiske 1, I-Kissat 0.
Toinen jakso pelattiin isäntien hallitessa fyysisyydellään pelitapahtumia, eikä Kissat pystynyt kuin kosmeettiseen tasoituksen yrittämiseen.
Jossitella toki voisi, mutta se on turhaa. Vaikein valinta varmaan oli Timorin pelikunnon arviointi. Siinä arviossa tehtiin virhe, joka maksaa luultavasti paitsi tämän ottelun menetyksen, miehen seuraavankin pelin missauksen. Tappio lempääläläisille oli tosiasia, josta vilpittömät onnittelut Loiskeelle.
Ilves-Kissojen vaikeudet tulevat jatkumaan tulevan viikon keskiviikkona, kun Lamminpäähän saapuu vaarallinen valkeakoskelaisryhmä Pallo-Sepot. Valmentaja Kari Sainion tilanne ei ole helppo, mutta vaikeudet ovat sitä varten, että ne voitetaan. Vai mitä Kapa?